LOPETETAANKO UUDEN LUOMINEN? EI, VAAN KATSOTAAN, ETTÄ SE TEHDÄÄN VASTUULLISESTI
Kotimainen käsityöyrittäjä, -yritys tai pienyrittäjä ei tarkoita vastuullista yrittäjää, vaikka he tekisivät kaiken itse.
Itse olen tehnyt maapallolle (lisää) tuotteita vuodesta 2018. Ensin korutuotannon alihankintaa kotimaisille brändeille, sitten omia korumalleja ja vaatetuunauksia.
Uuden materian tuottamisesta me ei päästä eroon, mutta kuinka sitä tuotetaan, mistä tehdään hankintoja, mitä materiaaleja suositaan, millaisia yhteiskumppaneita esim. arvoiltaan meillä on, siihen me voidaan vaikuttaa.
Kerron tässä jutussa omia vaikutustapojani, sekä siitä, miten kiertotalousajattelu on kehittynyt Faktorian toiminnassa.
”Ihmisiä, eläimiä ja ympäristöä huomioivaa tekemistä.”
Ihmiset, eläimet ja ympäristö on huomioitu aina Faktorian toiminnassa. Se on ollut itsestään selvää ihan sen takia, että minä täällä Faktorian takana olen yhdenvertaisuuden, eläintenoikeuksien ja ympäristön puolella. Aina on silti opittavaa, sillä uutta tietoa tulee jatkuvasti, ja sitä kautta saa uusia näkökulmia asioihin.
Vastuullisuus on Faktorian DNA:ssa
Tässä vuosien mittaan on tullut opittua kiertotalousajattelusta ja vastuullisuudesta paljon, mutta aika hyvä oli jo Faktorian lähtötilanne vuonna 2018. Alla listaus asioista, jotka ovat olleet itsestään selviä toimintatapoja alkuvuosista asti. (Jutun lopussa on lista, mihin tähdätään!)
vain vegaanisten materiaalien käyttö
pakkausmateriaalien uusiokäyttö
pehmeiden arvojen puolesta puhuminen
sidosryhmien ja asiakkaiden kuunteleminen
jätteiden ja materiaalien asianmukainen kierrätys
tuotteiden ilmainen korjaus
arvona yhdenvertaisuus > pätenyt kaikkiin sidosryhmiin/yhteistyökumppaneihin
läpinäkyvyys mm. yhteistyökumppaneiden ja materiaalien hankintapaikkojen suhteen
yhteistyöt muiden paikallisten tekijöiden kanssa
markkinoinnissa ja muussa kanssakäymisessä avoin ja positiivinen asenne
Tein Faktorian alkuvuosina pelkästään korutuotannon alihankintaa kotimaisille brändeille, eli mm. kasasin heidän korut osista myyntikuntoon. Minulle oli tärkeää, että jaoimme samoja arvoja asiakkaiden kanssa, ja olimme läpinäkyviä toiminnastamme.
En tarttunut työtarjouksiin, jos materiaalit olivat luuta, nahkaa tai muuta eläinperästä. Nämä asiakasyritykset työllistivät (ja työllistävät edelleen) kotimaisia yrityksiä, ja tietoni mukaan he ovat tarkkoja mm. materiaalien hankintakanavista ja työolosuhteista tuotantolaitoksissa, esim. ompelimoissa.
Korujen materiaaleihin kannattaa kiinnittää huomioita. Suosi mieluiten kotimaassa valmistettuja koruja, joiden valmistajat kertovat läpinäkyvästi niihin käytetyistä materiaaleista, valmistustavoista ja jakelusta. Sama pätee tietysti myös vaatteisiin.
”Kiertotalousajattelu ei tarkoita vain materiaalien tai jätteiden kierrättämistä, vaan myös ihmislähtöisyyttä, jossa huomioidaan mm. ihmisten elämänlaadun parantaminen.”
Aloitin omien korvismallien teon vuonna 2020. Niihin minua inspiroi alkuun puhtaasti omat inspiraation lähteet mm. eläinkuosit, punk-estetiikka, 80-luvun musiikkivideot ja leffat. Nämä inspiroi minua edelleenkin, mutta pitkään tuntui siltä, että jokin tekemisessä ei ollut ihan omantuntuista. Se oli ehkä jonkinlaista rohkeuden puutetta olla oma itsensä myös Faktorian toiminnassa. Minä ja Faktoria ollaan kuitenkin yksi ja sama asia, eikä meidän ajatusmaailmaa ja toimintatapoja oikein voi erottaa toisistaan.
Suosin alkuun Faktorian koruissa kotimaista koivuvaneria. Teetätin osat lähinnä Helsingissä Laser Cut Studiolla. Koukut, ketjut ja välirenkaat tilasin suoraan kiinalaiselta käsityö- ja korukomponentteihin erikoistuneelta toimittajalta tai kotimaisilta maahantuojilta. Korumetallina suosin vain ruostumatonta terästä sen vähäisen allergisoinnin, kestävyyden ja kierrätettävyyden vuoksi.
Ysäriltä se alkoi – kirppikset saapui Joensuuhun
Aloitin kirppareilla kiertämisen 90-luvulla, jolloin ensimmäiset kirppikset tuli Joensuuhun osto- ja myyntiliikkeiden rinnalle. Me kierrettiin siskon kanssa myymässä niissä, ja tietenkin etsimässä kaikkea mielenkiintoista.
Ensimmäiset kirppikset oli muistaakseni enemmän tapahtumaluontoisia eli ns. vilttikirppiksiä puistossa, tai kirppis joka sunnuntai klo 9-16 -tyylisesti, jossa ihmiset olivat itse myymässä vanhoja tavaroitaan. Myöhemmin tuli itsepalvelukirppikset. Muistan hämärästi Nostalgiakirppiksen Koskikadulta, jossa oli upeita vintagepukuja. Se erosi muusta kirppistarjonnasta, ja muistini mukaan edusti juurikin enemmän vintageliikettä, jonka valikoima kuratoidaan kuin ”perinteistä” kirpputoria nimestään huolimatta. Jos joku muistaa tämän ihanan liikkeen, niin laita viestiä ja kerro mulle tarkennuksia!
Kirppiskulttuuri vei heti mennessään ja on inspiroinut aina sieltä ”ysäriltä” asti. Tuolloin ne kiinnostivat lähinnä sen vuoksi, että niistä löysi erikoisempia vaatteita kuin kaupoista. Usein näitä löytöjä vielä tuunattiin ompelemalla niihin kangasmerkkejä, värjättiin tai koristeltiin hakaneuloilla tms.
Ne olivat myös aikoja, jolloin maailman meno, kuten ympäristöasiat, eläinten oikeudet ja politiikka alkoivat kiinnostaa. Sain kuulla tuolloin usein ”kettutyttö”-nimittelyä.
Kirppiksillä käynti ei ole vain etsiä vaatteita/käyttötavaraa mahdollisimman halvalla tai tehdä yksilöllisiä löytöjä, vaan yksinkertaisesti vastuullisempi tapa kuluttaa.
Mummi opetti ompelukoneen käytön (kuten myös virkkauksen ja neulomisen) joskus 80-90-luvulla. (Mulla on muuten se sama kone nyt kotona käytössä!) Ompelin ekaksi vaatteita barbeille, myöhemmin itselleni ja kavereille. Ompeluhommat jäivät kuitenkin jossain kohtaa ravintola-alalla työskentelyn aikaan kokonaan. Usein kyllä harmittelin sitä, että miksi olin antanut noiden taitojen ja intohimon sammua.
Ennen kuin aloin tuunata kierrätettyjä vaatteita, aloin käyttää koruissa enemmän kierrätysmateriaaleja. Purin kierrätetyistä koruista mm. ketjuja ja riipuksia. Halusin siirtyä siihen, että teen vain yksittäisiä uniikkeja malleja tai korkeintaan muutamia malleja per koru.
”Ajatus uusien korujen valmistamisesta sarjassa useita kymmeniä samanlaisia pareja ei vain enää tuntunut ollenkaan omalta tavalta toimia. Näin tuli vain tehtyä ylituotantoa ja rahaa oli kiinni varastossa.”
Lopulta koko ajatus tuotteiden suunnittelusta ja valmistamisesta kääntyi siihen, että suunnittelen tuotteita puhtaasti siitä lähtökohdasta, mitä materiaaleja minulla on käytettävissä. Varastossa oli valmiina vuosien aikana kertyneitä korujen osia, kierrätyskeskukset ja kirpputorit on täynnä erilaisia materiaaleja odottamassa uudelleen käyttöä.
Käytetyissä korumateriaaleissa on toki aina riskinsä sen suhteen, ettei materiaalin laadusta voi olla 100% varmuutta. Sen vuoksi kaikista kierrätetyistä osista tulee infota kuluttajaa selkeästi mm. mahdollisten allergioiden vuoksi.
Faktoria käyttää Boot Crown kenkäkoruissa vähintään 90 % kierrätettyjä osia, kuten ketjuja ja riipuksia.
Break the trends, not the planet – luo uutta vastuullisesti
Ei siinä lopulta kuitenkaan kauaa kestänyt, kun tein päätöksen, että nyt tuunaan rohkeasti muutamat kierrätetyt bändipaidat, ja katson mitä ihmiset niistä tuumaa.
Käytin paitoihin hihamateriaaleiksi vanhoja kierrätettyjä hameita. Niiden helmoista sai ihania liehuhihoja, ja jäljelle jäävästä materiaalista ompelin hiusdonitseja. Uuuuu, tämä oli kivaa!
Se oli sanomattakin selvää, että jos alan tuunata vaatteita, en käytä niihin mitään uutena ostettua materiaalia. En voi kuitenkaan sanoa, ettenkö joskus vielä joutuisi ostamaan uutena jotain, esim. ompelulankaa. Vielä en kuitenkaan ole joutunut.
Ensimmäiset paitatuunaukset kierrätetyistä bändipaidoista ja hameista.
Kaikki tietää jo tänä päivänä sen, että yksi suurimpia ongelmia vaateteollisuudessa on tekstiilien ylituotanto. Ongelma on kasvanut pika- ja ultrapikamuodin myötä.
Näillä tekstiileillä on todella alhainen kierrätysprosentti. Moni vaate päätyy käyttämättömänä EU:n ulkopuolelle, mutta suurinosa, noin 87% poltetaan tai viedään kaatopaikalle.
Näiden tekstiilien laadussa on tuskin hurraamista, mutta joukossa olisi aivan varmasti vaateteollisuuden hyötykäyttöön sopivia materiaaleja.
Kustomoidut 2nd hand vaatteet – uusi elämä jo olemassa olevalle
Teen tällä hetkellä vaatetuunauksia kierrätetyistä vaatteista enemmän kuin koruja. Kysyntää tilauksille alkoi tulla sen verran paljon, etten ole ehtinyt tehdä kauheasti myytävää verkkokauppaan tai Faktorian osastolle HAY Second Handiin. Se on sinänsä oikein positiivinen ”ongelma”! Tilausohjeet pääset lukemaan täältä.
”Minulle on tärkeää, etten tuota asiakkaille vain uutta, vaan voin muokata heidän jo omistamaansa vaatetta uudelle elinkaarelle.”
Käytän Faktorian vaatetuunauksissa vain kierrätettyjä materiaaleja, myös synteettisiä kuituja, kuten polyesteria.
Ajatuksena tässä on se, että materiaalin uudelleenkäyttö on aina parempi vaihtoehto kuin se, että se päätyisi roskiin. Materiaalivalinnoista on tulossa oma postauksensa!
Vaikka kyseessä on kierrätettyjen vaatteiden muokkaus kierrätetyillä materiaaleilla, pyrin valikoimaan materiaalit tarkasti. Tarkkailen laatua parhaani mukaan, ja pyrin ostamaan sellaisia vaatteita, joissa on pesulaput yms. tallella. Jätän ne aina vaatteeseen, ja lisään mukaan vielä Faktorian labelin.
Laput toki voi ärsyttää käyttäjää, mutta minusta on tärkeää ja mielenkiintoista, kun vaatteesta näkee sen historiaa.
”Jos materiaali on jo olemassa,sen uusiokäyttö on aina parempi kuin roskis”
Näitä asioita tarkastelen nyt Faktorian toiminnassa
vältän tuotteiden liikatuotantoa
en pidä isoa varastoa valmiissa tuotteissa enkä materiaaleissa
välttelen parhaani mukaan kierrätettyjä temu/amazon/shein yms. tekstiilejä ja muita materiaaleja
tavoittelen maltillista kasvua
olen tarkkana omien rajojen puolesta
avaan materiaalien (tekstiilit ja korut) tuoteinfoja niin pitkälle kuin mahdollista
laadin edellä mainittujen pohjalta tuotteiden huolto- ja kierrätysinfot
olen läpinäkyvämpi seuraavissa toiminnoissa:
materiaalien hankintaketjut/paikat
hinnoittelun periaatteet
valmistusprosessit
yhteistyökumppanit
Kiertotalous ja vastuullisuus ovat aiheina aivan Ä-LYT-TÖ-MÄN laajoja, mutta niin äärettömän mielenkiintoisia! Aion jatkossa pilkkoa näitä aiheita pienempiin osiin, ja kirjoittaa niistä Faktorian näkökulmasta, sillä koen aiheen todellakin omakseni.
Vastaa